Erikoinen vuosi 2020

En haluaisi kirjoittaa Korona-keväästä tai muuttuneesta maailmasta, mutta kirjoitan silti sillä se muutti meidän suunnitelmiamme. Olin ajatellut keskittyä näyttelyihin Siljan ja tuontikoirieni Peterin, Lillin, Helmi-Leenan ja Tarmon kanssa, mutta toisin kävi ja olemme elelleet hiljaiseloa koko alkuvuoden ja nauttineet kotona olosta. 

Olen ilolla seurannut 28.8.2019 syntyneiden ranskispentujen kasvamista omistajien laittaessa säännöllisesti terveisiä viisikolta. Ihanat perheet sattuivat taas pennuille! Kasvattamisen tähtihetkiä on saada terveisiä pentujen kodeilta ja huomata kuinka hyvät kodit pennut ovat saaneet. 

Muutamia terveystarkkejakin olen teettänyt hienoin tuloksin mm. Peterille ja Lillille. Inge kävi uusintatarkissa ja tarkattiin myös terveeksi. 

Jännittyneenä odottelen Lillin pentuja syntyväksi ja toivon kaiken menevän hienosti. Iltaisin sylittelemme Lillin kanssa ja saan tuntea pentujen tassujen potkut mahan läpi. 

Remonttiakin olemme tehneet ja muuttopäiväkin on jo asetettu, vuotta en ole vielä päättänyt, toivottavasti 2020?

Suruakin on meidän talossa riittänyt enemmän kuin mausteeksi asti. Inge sai helmikuussa märkäkohdun ja leikattiin kiireellisenä. Onneksi Inge toipui ja toivottavasti ilahduttaa persoonallaan meitä vielä monta vuotta! Huhtikuussa Tarmo alkoi oireilemaan takajalkojaan ja lopulta jouduin luovuttamaan ja tekemään sen kaikkein vaikeimman päätöksen päästää Tarmosta irti. Tarmo nukkuu nyt ikiunta taloni takapihallani. Hyviä ja kivuttomia unia Tarmolle. 

Loppuvuoteen mahtuu muutama näyttely, muutama pentuesuunnitelma Lillin pentujen lisäksi ja muutto uuteen kotiin, jota odotan jo innolla.