Elvis

Hain Elviksen isän, pikisilmäisen Andyn, Helsingistä Syvänniemeen talvisena päivänä ja ihmettelin kuinka paljon pippuria tyyneyteen yhdistettynä tuntui löytyvän silloin 8 viikkoisesta pikkuruisesta karvakasasta. 

Muutama vuosi myöhemmin, sumuisena iltana Elviksen syntyessä, satuin olemaan paikalla.

Hämmästyttäviä yhteensattumia, sillä vain 9 viikon päästä tuosta illasta, haimme Elviksen meille. Kiitos kaunis Riinalle hänen sitkeydestään työntää Elvis syliini melkeinpä väkisin!

Ennakkoluuloistani huolimatta, Elvis on ottanut paikkansa sydänten valloittajana omalla itseriittoisella rohkeudellaan ja lempeydellään. Tuntuu, että Elvikseltä riittää loputtomasti ymmärrystä kaikille ja kaikelle.  

Voisipa melkein sanoa, että Elvis on oikea terapiakoira osalllistuessaan tarmokkaalla uteliaisuudella ja kärsivällisyydellä päivän puuhiin.